Dyykkaavan amatöörituunaajan blogi

Olen dyykannut ja tehnyt roskasta kaikkea mahdollista aina. Ensimmäisiä roskan tuunauksia olivat punaisesta juustonpäällysmuovivahasta tehdyt oliot ikkunalaudalla. Nyttemmin intohimoinen harrastukseni on edennyt siihen fataaliin pisteeseen, että miltei kaikki omistamani asiat ovat dyykattuja tai muutoin kierrätettyjä. Harrastuksesta on tullut vihreän punainen elämäntapa. Dyykkaan kaiken minkä voin kosmeettisista tuotteista pesuaineisiin, huonekaluista paperilehtiöihin. Kunnostan rikkinäiset huonekalut (mikäli taidot siihen riittää), korjaan&tuunaan tekstiilijätteet ja muusta sälästä teen taidetta ja asusteita. Ylituotannosta, joka intohimoani seuraa on muodostunut antilabel nimeltä Red Trash.

Koen ja tiedän, että koska jokaisen myytävän tuotteen takaa löytyy likainen kapitalistinen ketju riistoa, orjatyövoimaa, luonnonvarojen häikäilemätöntä hyväksikäyttöä, kuljetuksesta seuraavia päästöjä sekä jonkin suppean tahon yletöntä taloudellista hyötymää, olen pakotettu irrottautumaan tästä kaikin mahdollisin keinoin.  Eritoten länsimaisen kulutuskulttuurin helmasynti on se, että roskiin heitetään täysin käyttökelpoista matskuu nopealla kulutussyklillä. Vastustan edellä luettelemiani asioita, siksi dyykkaan. Sitä paitsi dyykkaaminen ja kierrättäminen on KIVAA!

Blogini tulee siis sisältämään roskaa, punaista roskaa ja rakkautta kaikkea elävää kohtaan.